Kaikki kirjoittajan LPK artikkelit

Luonto suosii nopeakasvuisia taimenia

Tutkimuksessa havaittiin, että vaeltavia suurikokoisia taimennaaraita tarvitaan kutemaan myös puroihin, jos purokunnostuksilla halutaan luoda tai palauttaa taloudellisesti arvokkaita vaeltavia järvitaimenkantoja. #UEF @ansvain

Vaeltavia suurikokoisia naaraita tarvitaan kutemaan myös puroihin, jos purokunnostuksilla halutaan luoda tai palauttaa taloudellisesti arvokkaita vaeltavia järvitaimenkantoja.

Vuonna 2019 päättyneessä Suomen Akatemian rahoittamassa professori Anssi Vainikan johtamassa tutkimushankkeessa selvitettiin, voitaisiinko Suomessa akuutissa sukupuuttovaarassa olevien ja laitosviljelyllä ylläpidettyjen vaeltavien järvitaimenkantojen elinkykyä parantaa risteyttämällä niitä vielä jäljellä olevien villien paikallisten taimenten avulla.

Hankkeessa etsittiin myös taimenkantojen vaelluskäyttäytymistä selittäviä geenejä, sekä selvitettiin kalojen käyttäytymisvaihtelua suhteessa vanhempien kalastusalttiuteen ja kanta-alkuperään. Hanke tuotti muun muassa kaksi väitöskirjaa, A genomic perspective on brown trout migration ja Behavioural conservation in hatchery-reared brown trout: Phenotypic effects of controlled crossbreeding with wild fish.

Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa tuotettiin poikasia taimenemoista, jotka saatiin kalastettua allasolosuhteista, sekä emoista, joita ei onnistuttu pyytämään. Näiden niin sanotusti alttiiden ja ei-alttiiden kalaryhmien poikasia, sekä eri risteytyksistä peräisin olevia kaloja istutettiin realistista koetta varten kahteen lampeen Kuhmoon. Siellä niiden kasvua ja kalastusalttiutta seurattiin maa- ja metsätalousministeriön kalastonhoitomaksuvaroin rahoittaman hankkeen tuella syksystä 2018 syksyyn 2019. Tulokset julkaistiin Canadian Journal of Fisheries and Aquatic Sciences -sarjassa 2021 (https://cdnsciencepub.com/doi/10.1139/cjfas-2020-0313).

– Istutetut taimenet menestyivät varsinkin toisessa tutkimuslammessa erinomaisesti, ja niistä suurin osa saatiin pyydettyä vavoin ja verkoin toteutetuissa koekalastuksissa reilun vuoden kuluessa istutuksista, kertoo Vainikka.

– Helposti pyydettävien taimenvanhempien jälkeläiset eivät olleet helpompia pyytää kuin vaikeasti pyydettävien emojen jälkeläiset. Vapakalastus ei siis jalostanut taimenista vaikeammin pyydettäviä.

Lue koko artikkeli: https://www.uef.fi/fi/artikkeli/luonto-suosii-nopeakasvuisia-taimenia

Nuorten vapaa-ajankalastajien määrä kasvanut (Luke)

Luke 20.4.2022

Vapaa-ajankalastus 2020 -tilastojulkistuksen mukaan kalastusharrastus on yleistynyt lasten ja nuorten sekä eläkeläisten keskuudessa. Suhteellisesti eniten kalastajamäärät kasvoivat 18-24-vuotiaiden naisten osalta, joiden määrä kasvoi puolella. Työikäisten miesten osuus vapaa-ajankalastajien määrässä on vastaavasti laskenut.

Vuonna 2020 10-17-vuotiaista nuorista kalassa kävi lähes puolet ikäryhmään kuuluvista ja 18-24-vuotiaista yli kolmasosa. Myös eläkeläiset innostuivat kalastusharrastuksesta, sillä yli 64-vuotiaiden kalastajien määrä kasvoi noin neljänneksellä.

– Vapaa-ajan kalastajien määrä oli 2000-luvun alkupuolella laskussa, mutta vuoden 2012 jälkeen vapaa-ajankalastajien määrä näyttää vakiintuneen noin puoleentoista miljoonaan, kertoo yliaktuaari Pentti Moilanen Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Lue lisää – aiheita mm. Vapaa-ajankalastajien saalis kasvoi | Valtaosa taimen- ja järvilohisaaliista istutettuja | Tietoa tilastosta ja tilastojulkistus. | www.luke.fi/fi/uutiset/nuorten-vapaaajankalastajien-maara-kasvanut

Kalat ja kalatalous | Tilasto

Perhokalastuksen MM-kilpailut Kuusamossa ja Taivalkoskella

SVK tiedote 5.8.2021

Perhokalastuksen MM-kilpailut Kuusamossa ja Taivalkoskella alkavat viikon päästä – ulkomaiset kilpailijat haltioissaan hienoista kaloista, jotka kaikki vapautetaan

Tunnelmat alkavat vähitellen sähköistyä perhokalastuksen MM-kilpailupaikoilla, kun joukkueet ovat saapuneet kilpailuvesille harjoittelemaan viikon päästä alkavia kilpailuja varten. Etenkin ulkomaiset kilpailijat ovat olleet haltioissaan Kuusinki- ja Kitkajokien suurista kalamääristä sekä saamistaan hienoista kaloista.

Perhokalastuksen MM-kilpailujen pääsihteeri Petter Nissèn korostaa, että kaikki harjoittelun yhteydessä ja itse kilpailussa saadut taimenet, harjukset ja siiat vapautetaan. Lisäksi taimen on uhanalaisuutensa vuoksi kilpailukalana vain Kylmäluomanjärvellä, johon sitä on istutettu.

Kuusamossa ja Taivalkoskella ensi viikolla alkavat perhokalastuksen MM-kilpailut ovat Nissènin mukaan hyvä esimerkki vastuullisesti järjestetystä kalastuskilpailusta. Kilpailun säännöissä on kerrottu yksityiskohtaisesti, miten saatua kalaa tulee käsitellä, jotta se säilyy mahdollisimman hyväkuntoisena ja vahingoittumattomana.

Kilpailijoiden paremmuus selvitetään saatujen kalojen pituuden ja lukumäärän perusteella. Kaloja ei siis punnita. Nopean mittaamisen jälkeen kaikki kalat vapautetaan takaisin vesistöön.

Kilpailualueella Kuusinki- ja Kitkajoissa elää uhanalainen Oulangan taimenkanta. Nämä taimenet eivät kuitenkaan ole kilpailussa hyväksyttäviä saaliskaloja, vaan ne on vapautettava välittömästi. Kilpailussa saa käyttää ainoastaan väkäsettömään koukkuun sidottuja perhoja, joten kalan vapauttaminen on väkäsettömyyden ansiosta hyvin helppoa ja nopeaa.

Kuusamossa ja Taivalkoskella 12.-16. elokuuta järjestettävien perhokalastuksen MM-kilpailujen kilpailuvesinä toimivat Kuusinkijoki ja Kitkajoki. Järviosuudet kalastetaan Kylmäluomanjärvellä ja Koverrusjärvellä.

Kilpailuihin on ilmoittautunut isäntämaa Suomen ohella 12 muuta eurooppalaista joukkuetta ja kaikkiaan lähes 100 kilpailijaa tai muuta joukkueen jäsentä. Kotivesillään kalastava Suomi lukeutuu ennakkosuosikkeihin, mutta esimerkiksi myös Ranskan ja Tsekin arvellaan sijoittuvan korkealle tulosluettelossa.

Alun perin MM-kilpailut piti järjestää Suomessa jo vuonna 2020. Koronapandemian vuoksi tapahtuma kuitenkin siirrettiin vuodella eteenpäin. Samasta syystä kilpailut eivät ole yleisötapahtuma, vaan yleisöä odotetaan paikan päälle ainoastaan Rukan kylässä järjestettäviin avajaisiin ja päätöspäivän palkintojen jakoon.

Kilpailuja voi kuitenkin seurata reaaliajassa Suomen Vapaa-ajankalastajien Instagramissa (@vapaa_ajankalastajat) ja Facebookissa (vapaa.ajankalastajat), joihin on tulossa live-lähetyksiä ja tulosseurantaa. Lisäksi tulokset löytyvät MM-kilpailujen omilta nettisivuilta (wffc2021.com/).

Lisätietoja:
Kansainvälinen järjestäjä (International Organiser) Ilkka Pirinen, puh. 040 7048 906, ilkka.pirinen@gmail.com.

MM-kilpailujen pääsihteeri, Suomen Vapaa-ajankalastajat, kalatalousasiantuntija Petter Nissèn, puh. 0500 440 923, petter.nissen@vapaa-ajankalastaja.fi.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 480 seurassa toimii yhteensä noin 34 000 kalastuksen harrastajaa.