ERÄ | TEKSTI Marko Korhonen | KUVAT Anssi Uitti | 02.03.2023
EDUSKUNTA HYVÄKSYI KESKIVIIKKONA ELÄINTEN HYVINVOINTILAIN, JOKA VAIKUTTAA MYÖS KALASTUKSEEN. JATKOSSA SAALIIKSI OTETTAVAT TAI SYÖTTINÄ KÄYTETTÄVÄT KALAT ON LOPETETTAVA MAHDOLLISIMMAN NOPEASTI.
Eläinsuojelulain kokonaisuudistusta on rakennettu maa- ja metsätalousministeriössä kuin kuuluisaa Iisakinkirkkoa. Valmistelut aloitettiin ministeriössä jo vuonna 2010 ja ensimmäisen kerran lakia tarjottiin eduskunnalle syksyllä 2018.
Eduskunnan ja ministerien vaihtumisen jälkeen esitys raukesi, mutta uusi lakiesitys rakennettiin vanhan pohjalta ja nykyinen eduskunta sai sen eteensä viime syyskuussa.
Matkan varrella eläinsuojelulain nimi vaihtui eläinten hyvinvointilaiksi, ja aikataulun mukaan se korvaa vanhan lain- ja asetuksen 1. tammikuuta 2024. Muita lakeja koskevat muutokset tulevat todennäköisesti voimaan täsmälleen samaan aikaan.
Hyvinvointilaissa on pyritty ottamaan huomioon eläinten hyvinvointitieteen viimeaikainen kehitys.
Uusi hyvinvointilaki ei rajoitu vain maataloudesta tuttuihin eläimiin, kuten lehmiin tai sikoihin, vaan lain perusteella muuttuvat muun muassa kalastus- ja metsästyslait sekä rikoslaki.
Ei elävänä jäälle
Merkittävin hyvinvointilain aiheuttama muutos koskee kalastuslain pykälää 58, jolla määrätään kalojen vapauttamisesta.
Uuden lain mukaan ”takaisin veteen laskettavaa kalaa on käsiteltävä mahdollisimman varoen. Jos takaisin veteen laskettava kala on selvästi vahingoittunut, kala on lopetettava ennen kuin se lasketaan takaisin veteen.”
Uuden lain mukaan ”takaisin veteen laskettavaa kalaa on käsiteltävä mahdollisimman varoen. Jos takaisin veteen laskettava kala on selvästi vahingoittunut, kala on lopetettava ennen kuin se lasketaan takaisin veteen. Lue lisää: ERÄ-lehti